Eli tänään oli taas koulutunti ja vaikka oli huono sää,niin se ei menoa haitannut! Onneksi rupesi vasta kunnolla satamaan tunnin loputtua. En eilen päässytkään tallille ratsastamaan,joten Lapi ei ollut ihan niin hyvä kun olisi voinut olla.
Tehtiin väistöjä uraa pitkin,niin että takaosa tuli uran sisäpuolelle. Vasen kierros oli Lapille hankalampi,kuten yleensä,mutta kun itse tein enemmän töitä,niin väistöt sujui myös vasempaan kierrokseen. Ravissa tehtävä sujui oikein mukavasti. Aina toisella puolella väistettiin ja toisella tein kaksi eteenratsastusta,eli menin lisättyä ravia keventäen-istuin alas ja kokosin ja taas lisättyä. Lapi aina innostuu noista lisäyksistä ja se kyllä antaa aina parastaan niissä,se haluaa olla todella näyttävä.
Laukassa jouduin aika paljon tekemään hommia,ettei Lapi karkaa avuilta paahtamaan tuhatta ja sataa,vaan jaksaisi rauhassa tehdä väistöt. Laukkahan on herran lempi askellaji! Lapi sai taas paljon kehuja kun nöyrästi pienessä tihkusateessa teki kaikki hommat!
Aika paljon myös työstettiin laukkaa isolla ympyrällä ja tein muutaman voltin,että sain taivuteltua Lapia ja se vähän kokoaisi laukkaa.
Tunti oli normaalia lyhyempi tällä kertaan,kun keli oli huono ja valkulla oli pieni lapsi mukanaan. Mutta hyvät fiilikset jäi tunnista!
Huomenna sitten vähän höntsäillään ja mennään vähän eri juttuja.
Olisin päivittänyt jo viime viikolla valmennuksesta,mutta en saanut kuvaajaa ja edelleenkin vihaan tehdä kuvattomia postauksia. Oikeastaa koko viikolla en ole saanut kuvaajaa mukaan tallille,jos äitiä ei lasketa. Mutta siis olen liikuttanut Lapia nyt niin,että sillä on vain yksi kokonaan vapaa viikossa ja sekin sen takia,etten yksinkertaisesti ole ehtinyt tallille. Muuten vanhus on liikkunut sen kuusi päivää viikossa! Lapi on semmonen hevonen,että mitä useammin sitä liikuttaa,niin sen parempi! Ja sen todellakin huomaa! Viimeeksi valmentaja sanoi,että ei ole hetkeen nähnyt liikkuvan Lapin niin selän läpi ja ilmavasti. Tunsin jopa oman perseen alla,että vanha herra oli ihan loistava! Ja jos tätä rataa jatketaan,niin päästään ens kuussa jo kisaamaan kunnolla!
Mulla oli siis parin viikon kriisi päällä ja motivaatio ihan hukassa! Viimeisimmästä valmennuksesta sain jonkunverran taas itsevarmuutta ja mietiskelin hiljaa itsekseen. Tuon motivaation hukkaamiseen voi olla syynä se,etten ole tarpeeksi pitkälle miettinyt tavoitteita.
Tavoitteena voi olla päästä huipulle,mutta mitä ns. "kauempana" tavoite on omasta osaamisestaan,niin lannistumisia ja takapakkeja tulee huomattavasti enemmän. En siis sano,etteikö tuommoisia tavoitteita voisi olla,itsellänikin tuolla jossain semmoinen löytyy. Mutta pointtina oli se,että itse näen koko homman "pitkänä tienä",jossa on monta pysäkkiä! Asetan aina tavoitteita,joiden saavututtua lyön lukkoon heti toisen. Ilman epäonnistumisia ei ole myöskään niitä onnistumisia! Puhuimme eräs päivä poikaystävän kanssa syntyjä syviä ja joidenkin pelleilyjen seasta löytyi jopa jotain järkevääkin! Eli siis tämä pätee mulla ainakin salilla käymiseen ja myös ratsastukseen.
Joskus aikoja sitten en suostunut ratsastaessa mennä esim. harjoitus ravia,koska "en osaa". Asenteeni on tämän matkan varrella Lapidarin kanssa muuttunut,siten että en jätä mulle vaikeampia ja heikompia juttuja tekemättä,vaan käydään niitä valmennuksissa ja treenaan itsekseni kahta kauhemmin. Myös salilla käydessäni,jos joku liike tuntuu erittäin vaikealta,eikä lihaksessa ole voimaa,niin otan kevyemmät painot ja pidennän sarjaa.
Ensimmäisenä tavoitteena on saada hevoselle ja itselleni taas kuntoa ja lihasta,siinä ohessa mun pitää opetella istumaan kaikissa askellajeissa hiljaa ja ratsastaa hevonen paremmin. Loppukesästä ja alkusyksystä sitten toivottavasti päästään kisaamaan ehkä hyvilläkin tuloksilla!
Väsäsin pienen koosteen tämän kevään touhuista,ollaan menty paljon taaksepäin,mutta myös välillä on tullut niitä onnistumisia!
Tänään raahaan äitin ratsastamaan ja hoitamaan Lapia,huomenna sitten taas valmennus! Näillä näkymin kuvaajakin olisi tulossa matkaan. ;)
Pistättekö te yleensä itsellenne tavoitteita? Millaisia? :)
