keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Kevään kunniaksi pomppuja.

Vaikka tällä hetkellä onkin ulkona harmaa ja sateinen keli, niin tulen fiilistelemään viime viikon torstain vähän kesäisempää ratsastusta!

Oltiin sovittu Vilman kanssa, että mennään tallille heti aamusta ja otetaan kummastakin hepasta kuvia.
Aloitettiin Pontesta ja olinkin jo kymmenen maissa aamulla hakemassa Vilmaa ja suunnattiin Savelaan samantien.



Aamupäivästä oli oikeasti lämmin ja tarkenin ratsastamaan ihan t-paidallakin, vaikka Vilma kyllä valitti kylmyyttä, voi toki johtua Pontestakin, että mulla oli hiki! :D

Kentällä oli esteitä valmiiksi ja Vilma yllyttikin meitä vähän pomppimaan. Hyvä tilaisuus toki hyödyntää henkistä tukea, sekä laittaa Vilma kasaamaan meille esteitä ja ravipuomeja (kjeh), ja toki saada samalla kivoja kuvia.


Verkkasin ihan tavallisesti alkuun ravissa ja laukassa, pienten välikäyntien jälkeen alettiin tulla ravipuomeja kummastakin suunnasta.
Mua kyllä edelleen jännittää paljon enemmän, jos on monta puomia peräkkäin, mikään muuhan mua ei siinä pelota, kun se, että en hahmota puomien etäisyyksiä kunnolla.
Hyppäämisessähän mua ei pelota selästä lentäminen, en vaan yksinkertaisesti hahmota kunnolla etäisyyksiä, joten pööpöilen ihan omiani aina kyydissä.
Taisin Vilmallekkin verrata, että vähän sama kun ratsastaisi silmät kiinni, ei mitään hajua mihin ollaan menossa! :D





Puomejen kanssa sujuikin ihan kivasti, löysin jo ihan hyvän rytmin ravissa.
Ponte oli oikein kivasti kuulolla, meninkin kumpaakin kierrokseen puomejen jälkeen muutaman askeleen isompaa ravia ja Pontus ampaisi parilla ekalla kerralla kuin ohjus kauhomaan, enkä meinannut osata edes keventää kyydissä, ei siinä, kivahan se on, että heppa tykkää ja innostuu!
Koska Ponte tuntui niin kivalta ratsastaa uskaltauduin menemään pientä ristikkoa ponnistuspuomien kanssa.
Noista apupuomeista on tullut mulle joku "tuki ja turva", kun olen tajunnut miten paljon helpompaa hyppääminen niiden kanssa on!
Vuosi sitten väänsin Kristalle vastaan, etten varmasti hyppää ponnistuspuomejen kanssa ja Krista yritti siinä sitten selittää, että ne helpottaa hepankin hommaa..:D


Koulupenkillä on tosi vaikea löytää hyvää esteistuntaa, joten en jaksa edes pahoitella mun asentoani hyppykuvissa! :D
Ekoissa hypyissä tarvitsin taas hieman henkistä tukea Vilmalta, vaikka "esteet" olikin ristikkokokoa, mutta helposti jään nyppimään laukkaa pois, ja siinähän onkin sit hepan tosi kiva hypätä.
Meidän olis kyllä pitänyt ottaa jotain videomateriialia tästä tallireissusta, sillä nää keskustelut oli aika huvittavia..:D


Tulin muutaman kerran kumpaakin kierrokseen ristikkoa. Vasempaan kierrokseen homma oli tuttuun tapaan vähän hankalampaa ja toin Ponten vähän huonosti, enkä päässyt oikein hyppyihin kunnolla mukaan, mutta ei Pontus näyttänyt siitä vetävän palkokasvia sieraiimeen. Sain kuitenkin vasempaakin kierrokseen ihan kivan hypyn ja siihen oli hyvä lopettaa.
Käytiin loppukäynnit maastossa ja heppa ainakin näytti olevan hyvinkin tyytyväinen itseensä, oli siis herkkunsa kyllä ansainnut!


torstai 29. maaliskuuta 2018

Uutta banneria ja menetettyjä ponivuosia takaisin.

Niinkun instan puolella jo mainitsinkin, että käytiin Vilman kanssa räpsimässä mulle uuteen banneriin kuvia.
Milla lupautu tekemään mulle bannerin ja siitäpä tulikin nätti! Sain myös Millalta vähän teknistä tukea, sillä olen aika käsi näiden blogijuttujen kanssa, iso kiitos Millalle! <3

Saman päivän aikana kävimme myös Myffin luona ja otin muutamat kuvat ja videot Vilmasta ja ponista. Vilma laski mut taas Ponyn kyytiin vetämään loppuhölkät ja halusinkin mennä ilman satulaa.

Kaikki kuvat c) Vilma H.


Kävin viimeeksi Ponylla tammikuun lopulla, kun Vilma oli kipeänä ja ainahan mä mielelläni menen Myffillä! Heillä ei silloin ollut satulaa, jolla mennä ja hieman jännitin miten tulen ilman satulaa kyydissä pysymään, mutta rakastuin varsinkin Ponin laukkaan!
Nyt siis tällä kertaa ihan omasta tahdosta halusin mennä ilman penkkiä. :D


Vaikka olenkin mennyt aika paljon nyt omallakin hepalla ilman satulaa, silti horjahdin muutaman kerran ravissa, mutta eipä se näyttänyt neiti Ponya haittaavan, vaikka olinkin varma, että se vetää palkokasvin sieraimeen mun epämääräisestä keikkumisesta.

Suurimmaksiosaksi vaan ravailin ja otin pienen pätkän laukkaa ihan vaan, koska se on ehkä maailman mukavin laukka istua! Pony oli oikein mukava (Vilma onneksi kesytti pahimman pärinät ponilta). 

Tämä jääkööt tämmöiseksi lyhyeksi ja hyvin sekavaksi postaukseksi, sillä mun pitäisi olla jo valmistautumassa Tampereen reissua varten, johon lähdemme ihan muutaman tunnin päästä (ja istun siis yökkärissä tietokoneen ääressä. :D) 
Halusin vain hehkuttaa uutta banneria ja Ponya!

Hyvää Pääsiäistä kaikille! <3